maanantai 26. marraskuuta 2012

I wanna be where you are

Viikonloppu meni taas jonnekin… Miten aika menee niin nopeasti? Viime viikolla täällä oli aivan järkyttävä tuuli pari päivää ja tulvavaroituksia annettiin ympäri maata. Asun yli sata vuotta vanhassa talossa ja olin ihan varma, että meidän seinät kaatuu. Voisin vannoa, että näin mun seinän heiluvan.
 
Perjantaina meidän oli tarkoitus kiertää tyttöjen kanssa Camden Crawl. Yksi meidän kaveri oli tullut Kentistä Lontooseen viikonlopuksi. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että Pub Crawl on liian turisti juttu (mehän ollaan jo niin lontoolaisia. :D). Ja sitä paitsi ollaan kierretty kaikki baarit, joihin kiertueen olisi tarkoitus mennä, joten turha maksaa ylimääräistä parista kämäsestä shotista. Mentiin siis aloittelemaan The Monarchiin. Sieltä siirryttiin kulman taakse Spiritual Caipirinha baariin. Meidän tämän hetken feel good lempiartistilla Eric Nessillä oli siellä keikka ja päätettiin raahata tytöt sinne. Puolentoista biisin jälkeen tytöt hihkui, että "I am so happy we came here!" No niin, minähän sanoin, että siitä musiikista tulee hyvälle tuulelle.  Kuvamateriaalia ei valitettavasti ole juuri yhtään. Hauskanpito vei mennessään.

Spiritualin mug wall
 
Baari on pieni ja ehdittiin juuri saada istumapaikat, ennen kuin paikka oli täynnä. Tunnelma oli katossa ja jengi oli niin mukana kaikissa biiseissä. Henkilökunta on todella ystävällistä ja kaikki asiakkaatkin olivat niin mukavia, että tuntui kuin olisi ollut tosi hyvissä kotibileissä. Kannattaa muuten ottaa tussi mukaan, seinille saa piirtää. Minäkin ikuistin oman tuotokseni Spiritualin seinälle. Baarin mentyä kiinni menimme takaisin Monarchiin. Musiikkina oli 50-70-luvun soul, funk, rock musiikkia ja tanssittiin pilkkuun asti. Mahtavat bileet!

tiistai 20. marraskuuta 2012

Superb Sunday!

Kökön lauantain jälkeen olikin loistava sunnuntai! Lähdin mun aussin kanssa Camdeniin, Proud nimiseen paikkaan kuuntelemaan bändejä. Proud on entinen hevossairaala, joka sijaitsee Stables Marketilla (tästä sen marketin nimi siis tulee..). Proud on tunnettu livemusiikkipaikka. Siellä on musiikkia joka päivä. Proudissa on kolme eri aluetta. Sunnuntaina yksi huone oli muutettu elokuvateatteriksi. Siellä näytettiin kolme leffaa ja lattialle oli levitetty isoja tyynyjä, joissa oli oikein hyvä makoilla. Keskimmäisessä huoneessa on iso galleria ja stage, jossa bändit soittivat.
 

 



Gallerian jälkeen alkavat karsinat. Jokainen karsina on sisustettu eri tavalla, löytyy telkkaria ja strippitankoa. Ulkona on vielä terassi, joka ainakin sunnuntaina oli lämmitetty. Sunnuntain teema oli Soul Food, joten musiikki oli folk, blues, rock ’n roll tyylistä. Sunnuntaisin yleensä on myös Hangover club, jossa saa ruokaa todella halvalla. Pannukakkuja ja aamiaista alle kahdella punnalla, anyone? Parasta on, että sinne ei sunnuntaisin ole pääsymaksua. Kannattaa ehdottomasti piipahtaa siellä,  jos liikkuu Camden Townissa!
 






Viimeinen bändi oli Eric Ness (poika on muuten Norjasta). Bändillä on tänä vuonna keikkoja ympäri Lontoota. Käykää katsomassa, jos haluatte hyvälle tuulelle! Bändin keikoilta ei voi lähteä naama kurtussa. Huomattiin, että me vain hymyiltiin koko keikan ajan. Musiikki on niin hyväntuulista ja pirteää ja laulaja on niin syötävän suloinen, että istut yleisössä typerääkin typerämpi hymy naamallasi. Keikan jälkeen ostettiin heidän uusin levy. (Saatiin vähän alennusta, koska oltiin tuhlattu meidän käteinen viinipulloon.)
 
 

Tässä maistiaisia Eric Nessistä. Ruudun saa isommaksi oikeasta alakulmasta. Eikö olekin ihana? J


sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sucky Saturday

Tiedättekö ne päivät, kun kaikki menee päin seiniä? Vaikka kuinka yrität, niin mikään ei onnistu ja parasta olisi vain jäädä sänkyyn koko päiväksi. No, mulla tätä on jatkunut melkein pari viikkoa. Kaikki vaan tökkii. Viikon pelastus piti olla eilinen Dalston Superstoren My Big Fat Dalston Wedding-bileet. Juhliminen Dave nimisen yksisarvisen kanssa kuulosti juuri siltä mitä tarvitsin. J

Pahin siideri IKINÄ! Maistui ihan nakeille.
 


No, monen mutkan jälkeen kukaan ei päässyt niihin bileisiin. Viimeinen niitti oli se, kun kökön illan jälkeen halusin vain kömpiä sänkyyn, katsoa Sinkkuelämää ja mussuttaa sipsejä. Yritin tehdä Taffelin Sweet Chili dippiä, jota RAKASTAN. No, mitä tapahtui? Kaikissa niissä dippipusseissa oli jotain epämääräistä vaaleaa dippiä, joka ei maistunut yhtään miltään. Kiitti vaan Taffel. (Söin silti puoli purkillista sitä pahaa dippiä..).


Jos joku eilen meni sinne Dalston Superstoren bileisiin, niin please kertokaa, että ne oli ihan surkeat, enkä missannut mitään.
By the way, vuokraisäntä tuli eilen illalla korjaamaan mun patterin. Ei mennyt kuin 10 kuukautta.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Stripped-down Sunday


Lontoo on siitä mahtava kaupunki, että täällä on aina jotain tekemistä ja tapahtumaa. Viime sunnuntaina raahauduttiin Camdenin Fiddler’s Elbow baariin. Siellä soi livemusiikki montaa kertaa viikossa ja musiikkia on laidasta laitaan. Kerran kuussa on Stripped-Down Sundays, jonne me siis suuntasimme. Liput maksoivat kolme puntaa. Me lööbailtiin sohvilla ja kuunneltiin viisi bändiä. Lontoo on siitä loistopaikka, että livebändejä soittaa niin monessa baarissa. Koskaan ei tiedä kuunteleeko seuraavan Oasiksen tai Killersin keikkaa. Me kuolattiin vikan bändin kitaristin perään, joka näytti ihan Greyn anatomian Dennyltä. Ja yhden hippirokki bändin solisti kuolasi meidän perään. Se antoi käyntikorttinsa meille ja yritti kovasti saada meitä lähtemään Nottinghamiin niiden bändin kanssa. Joo ei. Mutta oli ihan loisto sunnuntai ja ajateltiin ottaa tämä tavaksi!


By the way, tuo vasemmanpuoleinen häiskä tuossa sohvalla on se meidän bändäri ja tuo valkopaitainen kitaristi on "Denny".





maanantai 5. marraskuuta 2012

Baby, you're a firework

Täällä ovat raketit paukkuneet koko illan. Tai oikeastaan jo viikonlopusta lähtien. Tänään siis vietetään Guy Fawkes aka Bonfire/Fireworks yötä. Asun melko tiheään asutulla alueella, mutta täällä ei kai pahemmin piitata mistään ilotulite turvallisuus jutuista, kun vähän jokaisen pihasta ammutaan raketteja.

Kaikille ulkomailla asuville tiedoksi: Tvkaista tarjoaa kahden viikon ilmaisen kokeilujakson! Eli seuraavan kahden viikon aikana olen luultavasti liimaantunut läppärini näyttöön.  

Tässä viime viikkoa kuvissa.