sunnuntai 30. syyskuuta 2012

I don't like walking around this old and empty house. So hold my hand, and I'll walk with you my dear

Elämä Lontoossa vie mukanaan, siitä pieni tauko. Niin paljon olisi asiaa, jos nyt osan saisi purettua tänne. Ensinnäkin, koulu: LOVE IT!!!!!! Meidän opettajat ovat aivan mahtavia! Kaikki ovat olleet töissä suurilla muotitaloilla. Koko luokka on niin innostunut muodista, että alkoivat heti kyselemään miten pääsee töihin sinne ja sinne ja minkälaista siellä ja siellä on jne. Kaikki opettajat ovat todella ystävällisiä ja auttavaisia. Mun lukujärjestys tällä hetkellä koostuu neljästä osa-alueesta: Research, pattern cutting, fashion design ja sewing. Meidän ompeluopettaja on ihan mieletön tyyppi! Hän tekee suurimmaksi osaksi töitä elokuviin. Hän oli jo päättänyt, että lopettaa opettamisen ja keskittyy kokoaikaisesti elokuvapuvustaja/ ompelijaksi, mutta koska oppilaat olivat kinunneet hänet takaisin, niin hän päätti tulla opettamaan yhtenä päivänä viikossa.
 
Nyt hän opettaa vain meidän luokkaa ja meitä vuotta edellä olevia (eli niitä, ketkä kinusivat hänet takaisin). J Me ollaan todella onnekkaita. Hän kertoi itsestään ja näytti portfoliotaan. Koko portfolio oli täynnä elokuvatähtiä roolipuvuissaan. Kaikki alkoi heti kyselemään leffastaroista. Ai, kato Sienna Miller, millanen se oli? {Hän on tehnyt paljon töitä mm. period drama elokuviin ja sarjoihin (eli siihen Jane Austen aikakauteen)}. Hänen uusin työ oli joulukuussa elokuvateattereihin tuleva Hitchcockista kertova elokuva. Alison sanoi olevansa perfektionisti, (se on horoskooppimerkiltään neitsyt) J mutta rento. Hän kuulema hyväksyy vain täydellistä jälkeä ja tekee kaikkensa, että meistä tulee loistavia ompelijoita. Niin valloittava tyyppi, en malta odottaa hänen tuntejaan!

Saatiin taas lista tavaroista mitä tarvitsee kouluun. Kuinka monta paria saksia, sitä tarvitseekaan? Olen juossut ympäri kaupunkia etsien Fiskarsin erilaisia saksia (opettajien mielestä ne ovat parhaimpia! J) ja ne mallit joita tarvitsen, on tietenkin loppunut melkein joka paikasta. Ekalla tunnilla kysyttiin, tietääkö kukaan sellaista saksimerkkiä kuin Fiskars? (Hyvä Suomi!)  
 
Tässä kuvaa mun uusista niittiloafereista. Todella mukavat jalassa. Tekisi mieli käydä ostamassa toinen pari varmuuden vuoksi. Kulutan nämä ihan varmasti puhki.

 
Tähän loppuun vielä islantilaisen Of monsters and men –bändin Little talks. Soinut toistolla eilisestä lähtien (ymmärsin sentään laittaa kuulokkeet päähän ja säästää kämppiksien korvia). Kuulin tämän laulun kaupassa, kännykästä akku loppu, joten en voinut kirjoittaa sanoja ylös.  Jouduin hyräilemään sanoja kotiin asti, kunnes löysin kappaleen netistä. Hyvää viikkoa!

 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!