maanantai 30. huhtikuuta 2012

London Day 3

Kolmas päivä alkoi niin ikään shoppailulla. Mentiin jättimäiseen Westfield ostariin. Tänne saisi kevyesti uppoamaan päivän. Lontoosta löytyy kaksi Westfieldiä ja molemmissa on yli 200 liikettä ja ravintolaa. Tarkoitus oli käydä katsomassa yhdestä kenkäliikkeestä mulle kenkiä, jotka olivat jääneet kummittelemaan. Niitä ei enää ollut, mutta Aleksandra ”mä tulen vaan katsomaan, mutta en osta mitään” lähti kolmen kenkäparin kanssa pois.




Westfieldin jälkeen käytiin heittämässä ostoskassit meille ja syötiin. Sen jälkeen suunnattiin teelle. Joo, teelle. Aleksandran to do- listalla oli kaikkea brittiläistä ja tee oli seuraavana. Googlettamisen jälkeen suunnattiin British Museumia vastapäätä olevaan Tea&Tattle Tea roomiin. Katutasossa on kirjakauppa ja alakerrasta löytyy tea room. Paikka oli niin viehättävä.  Tilattiin teet ja skonssit (saa myös voileipiä ja kakkuja) eri hilloilla, että saatiin vaihtaa keskenään. Tee tarjoiltiin suloisista kannuista ja astiasto oli niin siro ja söpö. Tuli ihan mieleen, kun lapsena leikki jossain leikkimökissä vanhoilla teeastioilla. Paikka on pieni, mutta tunnelma oli ihana. Olimme ihan fiiliksissä kun lähdimme sieltä.




Teen jälkeen hypättiin 29 bussiin ja ajettiin pari pysäkkiä Camden Towniin. Seuraava rasti: Britti pubi. Vein Aleksandran yhteen Camdenin vanhimpaan pubiin, The Camden Head’iin. Yksi asia, jota rakastan Lontoossa ovat pubit. Niissä on niin aito tunnelma. Ehkä mielenkiintoisinta niissä on se, että pubeihin kerääntyy kaikenlaiset ihmiset. Ei tarvitse hienostella, tule sellaisena kuin olet. Meidän vierailun aikana pubista löytyi niin pukumiehet,  työpäivän päätteeksi yhdelle tulleet, illan aloittelijat, ruokailijat ja lenkkeilijät(?). Syö, juo, nauti tunnelmasta ja hengaile. Ehkä sen takia täällä on helpompi mennä yksin baariin kuin Suomessa. Se tunnelma.

Hyvää vappua kaikille!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

London Day 2

Toinen päivä oli pyhitetty shoppailulle. Siis suunnaksi Oxford Street eka pysähdys Primark. Tämä kauppa on niin petollinen. Tavara on niin halpaa ja Oxford Streetin kauppa on niin iso, että meilläkin meni pari tuntia ihan huomaamatta. Mikäli on mahdollista kannattaa käydä vierailemassa muissa Primarkeissa ihan senkin takia, ettei sovituskoppiin tarvitse jonottaa 20 minuuttia.





Oxford Streetin lisäksi kierreltiin Sohossa ja Covent Gardenissa. Käytiin syömässä The Diner’ssa. (Carnaby Streetin poikkikadulla). Ravintola on sisustettu 50-luvun amerikkalaisen dinerin tyyliin ja siellä soi 50-luvun musiikki. Otin kasvishampurilaisen (Spicy Bean Burger) ja oli tosi hyvää! Tarpeeksi tulista ja maukasta. Ja se hampurilaisen koko! Piti litistää se aika lyttyyn ja siltikään en saanut mahtumaan sitä kunnolla suuhun. Mutta kaikkein parasta täällä on pirtelöt. Otin vaniljapirtelön ja oli ihan törkeän hyvää!! Ei maistunut yhtään ketjupaikkojen pilipalipirtelöille vaan ihan oikealle vaniljalle. Pirtelöitä saa muuten alkoholinkin kanssa. J






Shoppailua piti rajoittaa kauhean vesisateen vuoksi. Primark voisi alkaa käyttämään myös muovipusseja paperipussien ohella, ottaen huomioon kuinka usein Englannissa sataa. Meidän pussit alkoivat näyttää siltä, että hajoavat kohta käsiin, joten suuntasimme takasin meille. Sitä ennen piipahdettiin vielä Covent Gardenin CyberCandyssä. Täältä löytyy amerikkalaisia karkkeja ja muita herkkuja. Kaupasta löytyy myös suomalaisia tuotteita! Ja nyt tiedän mistä saan Malacon Djungelvrål- karkkeja seuraavan kerran kun iskee kirpeän salmiakin himo. Cyber Candyn viereen oli avattu fat free & sugar free frozen yoghurt- paikka Snog (ihana nimi!). Saatiin ilmaiset maistiaiset ja oli kyllä sen verran hyvää, että täällä täytyy vierailla joskus uudestaankin. Nam!



lauantai 28. huhtikuuta 2012

London Day 1

Ensimmäisenä päivänä olimme tosi ahkeria ja käytiin kiertämässä kaikki Lontoon must see-paikat  läpi. Eli ne perinteiset: Piccadilly Circus, Trafalgar Square, Buckingham Palace, Big Ben, London Eye ja Tower Bridge. Onneksi kierrettiin ne ensimmäisenä päivänä, koska seuraavina päivinä sitä vettä tuli ”aika” runsaasti.

Piccadilly Circus
Kaverin kommentti tästä oli: "Tässäkö se on? Kauhean pieni." :D Kuvissa se näyttää aina tosi isolta. Mulla oli sama reaktio, kun saavuin ensi kertaa tälle aukiolle. Sama juttu oli New Yorkissa Vapaudenpatsaan kanssa. Sitä oli aina kuvitellut tosi isoksi ja se olikin tosi pieni.


Buckingham Palacen edustalla oleva St.James's Park




Buckingham Palace (kuningatar oli kotona)

Tuon oikeanpuoleisen poliisin asento oli niin hyvä!

Kauhea kikatuskohtaus, yhteiskuvien otto on joillekin vähän vaikeeta..



Se perinteinen "pakko ottaa kuva": Big Ben ja puhelinboksi

Sai meistä ihan asiallisenkin kuvan. :)

Tower Bridge
EDIT: Hyvä minä, tämä on siis Tower Bridge ei London Bridge... Käveltiin kyllä London Bridgen yli(joka on se viereinen, ihan tavallisen näköinen silta), jossa hirveän fiksusti sanoin, että kyllä se silta on tässä aikaisemmin ollut...

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Nam!

Mulla on ihania ystäviä! Ihana Aleksandra tuli vierailemaan mun luokse ja katsokaa mitä herkkuja mä sain! Aleksandra tuli maanantaina, tästä johtuu nettihiljaisuus. En ole ehtinyt päivittelemään mitään, koska päivät ovat menneet kiertäessä ympäri kaupunkia. Plus muhun iski järkyttävä flunssa heti ekana päivänä, jonka loppujen lopuksi tietenkin tartutin A:han. (Kannatti tulla, vai mitä? ;)) Tästä viikosta lisää myöhemmin.

p.s. Huomatkaa, Fazerin sinisestä oli mennyt jo puolet, ennen kuin muistin ottaa kuvan.






sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Vappu!

Olin eilen juhlimassa vappua Nordic Barissa. Mun tarkoitus oli siis tutustua toisiin Lontoossa asuviin suomalaisiin. No en tutustunut. Baari oli ihan tupaten täynnä, mutta tuntui, että suurin osa oli englantilaisia tai ausseja. Ajattelin, että suunnistan heti sinne missä kuuluu suomenkieltä, mutta kun sitä ei kuulunut mistään. Siis mitä, oikeasti? Missä kaikki suomalaiset olivat? No, kyllä siellä näkyi pari ylioppilaslakkia ja tarkoitus oli hyökätä sinne. Mutta, heti kun sain juoman käteeni, uppouduin keskustelemaan kolmesta lakimiehestä koostuvan porukan kanssa. Miehet olivat siis englantilaisia ja yksi oli Australiasta.

Oli kuitenkin hauska ilta. Opin kaikkea englantilaisesta lakisysteemistä. Kysyin mm. käyttääkö ne oikeasti niitä peruukkeja oikeudessa ja miksi. Joo, kyllä ne käyttävät niitä, paitsi jos lapset ovat oikeudessa, koska niitä voi pelottaa se. Ja peruukkeja alettiin käyttää, koska haluttiin turvata lakimiesten anonyymiteetti. Vertailtiin maidemme eroja rikoksista ja niiden vankeustuomioista (oli oikeasti paljon mielenkiintoisempaa kuin miltä se kuulostaa). :D Olen näköjään kuulostanut erittäin fiksulta, koska jossain vaiheessa tuli kommenttia, että ”Sä osaat tosi paljon vaikeita sanoja, oletko osittain englanninkielinen?”

Loppuillan vietin aika tiiviisti Robertin kanssa (joka näytti aivan liian nuorelta ollakseen lakimies..). Meillä oli tosi henkevät keskustelut.. Rob teki mulle mm. psykologisen testin, joka kuulemma kertoo musta ja miten näen elämän. Katoin netistä tästä testistä ja siitä on vähän eri versioita, mutta periaatteessa koostuu siitä, että olet huoneessa, jossa on laatikko, tikkaat, ikkuna ja myrsky. Sitten kysellään kysymyksiä niistä. Tiivistettynä, olen kunnianhimoinen tai mulla on suunnitelmia, mutta en liikaa murehdi ongelmista. Tai vaikka kohtaisin ongelmia, näen asiat kuitenkin positiivisessa valossa. (Toiset voisivat kutsua tätä sokeaksi positiivisuudeksi tai naiiviudeksi (taivutinko noi oikein??)). Egoni on myös liian pieni tai itseluottamukseni on pienempi kuin mitä sen tulisi olla. No, eikö tämä ole totta kaikkien suomalaisten kohdalla? Kaiken kaikkiaan, testi osui kohdallani aika nappiin.

Rob kutsui myös katsomaan Lontoon maratonia, joka oli siis tänään. Kieltäydyin, koska sehän on vain ihmisiä juoksemassa, how interesting.. Tänään näin netistä kuvia tapahtumasta ja siis mitä! Prinssi Harry oli siellä! No voi jeesus! Jos se olisi älynnyt sanoa, että hei mennäänkö katsomaan maratonia and oh, by the way Prince Harry’s going to be there as well. Arvatkaa kaksi kertaa olisinko mennyt!

Ja tässä syy minkä takia en ota itsestäni kuvia ilman kaukosäädintä.

Leikin Picasalla, enkä lopulta enää saanut Cinemascopesta reunoja pois.



lauantai 21. huhtikuuta 2012

Happy Birthday to the Queen!

Hyvää syntymäpäivää Englannin kuningattarelle! 86-vuotta plakkarissa! Toivottavasti olen itsekin yhtä hyvässä kunnossa, jos pääsen tuohon ikään.

Mä olen metsästänyt uutta kännykkää. Vanha sanoi itsensä irti. En voi valittaa. Mun Nokia 7230 kesti yllättävän monta iskua ja itsemurhaiskun vessanpönttöön, ja senkin jälkeen toimi vielä monta kuukautta moitteettomasti. Toissapäivänä se alkoi kuitenkin sammumaan ja menemään itsestään päälle ja eilen sain lähetettyä yhden tekstarin ennen kuin se kuoli kokonaan. Eilen  ja tänään olen metsästänyt uutta kännykkää. Halusin vaan jonkun halvan, mulle ei voi luottaa mitään IPhonea. Hajotan tai hävitän sen kuitenkin sen hetkessä. Olin tosi tyytyväinen mun 7230, mutta täältä en löytänyt sitä mistään. Ja ihan huomiona, että täällä maksaa kännykät enemmän kuin Suomessa, mikä oli pieni yllätys. No, päädyin sitten Nokia C2-05. Lontoossa on jotenkin tosi vaikeata ostaa pelkkää kännykkää. Yleensä puhelin on tosi halpa, mutta siihen täytyy ottaa liittymä mukaan. Mä kävin ties kuinka monessa paikassa ja aina pyysin, että haluun ihan pelkän kännykän ja joo, ei kiinnosta teidän tarjoukset, mä tarvitsen vaan sen kännyn, please. Nyt on känny. Se on ihan ok. Tosin kaikki kuvat, viestit ja tiedot oli näköjään tallentunut vanhaan kännykkään, vaikka on sama SIM-kortti. Nyyh..

Samalla kun metsästin uutta kännyä. Piti käydä samalla ostamassa naamaputsaria, suihkusaippuaa ym. Kumma, kun kaikki loppuu samaan aikaan. No, Bootsista löysin Original Sourcen (vegaaninen, eikä ole testattu eläimillä) käsisaippuan ja suihkugeelin. Mulla kesti hetki tällä hyllyllä, koska niillä on niin monta hyväntuoksuista tuotetta, etten osannut päättää minkä valitsen. Täytyy käydä kaikki tuoksut läpi. Hintakaan ei ollut paha, kun sai kaksi tuotetta 3 punnalla.









Muut naama-aineet otin Sanctuary Spa Covent Garden (ei ole testattu eläimillä) merkistä (Niitä sai kolme kahden hinnalla). Olen lukenut lehdistä ja kuullut ihmisiltä hyviä kokemuksia tästä merkistä, joten odotin innolla, että mun putsarit loppuis, että pääsen kokeilemaan näitä. Sanctuary on luksus hoitola ja suosittu sellainen, (aloitti Covent Gardenissa) ja nyt hoitolan tuotteita saa ostettua parista normikaupastakin. Hinnatkaan eivät ole mitään überkalliita vaan pyörivät 10 punnan molemmin puolin.



Okei, nyt lähden viettämään Vappua! Täällä vappubileet pidetään aikaisemmin, koska kuulemma niin moni lähtee Suomeen vapuksi. ISO ry (Iso-Britannian Suomalainen Opiskelijayhdistys) järjestää joka vuosi vappu piknikin Hampstead Heath puistossa ja bileet on illalla Nordic Barissa. Piknikin missasin, koska metsästin sitä helkkarin kännykkää, mutta bileisiin suuntaan ihan heti kun saan tän postauksen valmiiksi. Ihanaa, että pääsee näkemään ja juttelemaan suomalaisten kanssa. Ja juhlimaan vappua!!! Mulla on niin hyviä muistoja vapuista, että toivottavasti tämä yltää yhtä korkealle. ;)
P.S. Vaikka on luvattu sadetta, niin täällä on paistanut aurinko koko päivän! (Huomaako, että olen Suomesta, kun täytyy ilmoittaa säätilannekin…)

Kick ass viikonloppua teillekin! xoxox

torstai 19. huhtikuuta 2012

And then it rained...

ja satoi ja satoi.. Tämä ilma on ihan arsesta. Täällä onkin ollut hyvät kelit tähän asti. Koko Lontoossa oloni aikana on satanut ehkä viisi kertaa. Nyt näköjään saadaan senkin edestä. Tämä sadekeli ei tee hyvää vartalolle. Mikä siinä on, että aina, kun sataa tekee mieli käpertyä sohvalle, katsella elokuvia ja mussuttaa jotain hyvää. Terveisin: Takana kolme elokuvaa ja sokerihumala.

Ja huomasin muuten juuri, että taidan olla aika rakkauden tarpeessa tällä hetkellä. Elokuvat, jotka katsoin olivat The Notebook, Holiday ja Pretty woman. Hmm, yksi kaveri täällä ehdotti, että lähtisin pikadeittaus tapahtumaan hänen kanssaan. Ehkäpä korvaan tyhjenevästä pankkitilistä murehtimisen parisuhdeongelmilla. Kuulostaako hyvältä?


tiistai 17. huhtikuuta 2012

Aivot narikassa

Pahoittelut hiljaiselosta. Aika on vain hurahtanut ohi. Pääsiäinen tuli ja meni. Söin paljon suklaamunia ja piipahdin viikonloppuna pienellä baarikierroksella Camden Townissa. Kaikki, ketkä tunnen Lontoossa, olivat matkoilla, joten suuntasin baariin yksin. Menin ensin Belushiin, koska siellä on halvat juomat ja hyvä musiikki. Pääsiäislauantaiksi paikka oli melkein tyhjä. No eipä se mitään, join yhden baarimikon kanssa shotteja ja myöhemmin baarimikot toivat mun pöytään ilmaisia shotteja (mahdoin olla säälittävän näköinen, kun istuskelin yksin). Ehkä, ne luulivat, että olin sokkotreffeillä ja mun deitti jätti tulematta. Ja niillä oli veto käynnissä kuinka kauan jaksan odottaa. J

Tutustuin baarissa kuitenkin pariin tyyppiin, joiden kanssa jatkettiin Barfly baariin. Ilta jatkui tanssilla 60-luvun musiikin tahtiin. Baarissa soi myös Build me up buttercup! Tästä on tulossa mun  must hear- bilebiisi! Siitä tulee niin hyvälle mielelle.

Ihanaa, ensi viikolla saan mun ensimmäisen vieraan Suomesta! Kiva päästä taas höpöttelemään suomea. Pääsen esittelemään Lontoon ihania shoppailupaikkoja. Tämä vierailu ei varmaan tee hyvää mun pankkitilille.. J Josta tulikin mieleen, että kävin vilkaisemassa sähköpostiini tullutta Hullujen päivien-kuvastoa. Miksi? MIKSI??? Ihan kuin täällä ei olisi tarpeeksi shoppailtavaa. Oli pakko soittaa äidille ja tehdä pieni tilaus.

Muuten aivot on taitanut olla viimeisen viikon aikana narikassa. Olen ollut todella hajamielinen. Viimeisen viikon aikana olen suihkuttanut deodoranttia hiuksiin luullen sen olevan kuivashampoota,  (Miksei tää muutu valkoiseksi… Suihkutan lisää… Ravistelen purkkia ja suihkutan lisää.. Ai kato, Nivea invisible for black and white.. just) sekä suihkinut kuivashampoota kainaloihin. (Ei kannata kokeilla, kirveli ihan järkyttävästi).

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Let's hug it out!

Muistaako kukaan kun noin viisi vuotta sitten nettiin ilmestyi Free hugs videoita? Mies käveli Melbournessa kantaen Free hugs- kylttiä ja antoi ilmaisia halauksia. Pari päivää sitten, minulla oli Let's hug it out T-paita päällä. Minunkin paita näköjään herätti ihmisten hali halut, sillä kolme ihmistä tuli kadulla kysymään annanko halauksia. No, tottakai annoin. :D Omakin päivä piristyi kummasti, kun näki kuinka paljon yksi halaus piristi toisen elämää. Halirikasta pääsiäistä kaikille!



Tässä vielä se video, josta kaikki lähti. Jos Lontoossa joskus vielä järjestetään tällainen tempaus niin haluan ehdottomasti mukaan!


keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

PistePiste

Löysin eilen tämän laulun ja tämä on soinut jo aika monta kymmentä kertaa siitä lähtien. Seinänaapurit tykkää musta varmaan kauheasti tällä hetkellä.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Sunday Church

Sunnuntaina suuntasin parin ihanan kanadalais-aussi-uusiseelantilaisen tyypin kanssa kirkkoon. Mutta ei ihan siihen perinteiseen. Clapham Junctionissa on tällainen paikka kuin The Church. Siellä on bileet joka sunnuntai klo:12–16. Tapasimme aikaisemmin ja kävimme parilla drinkillä Slug & Lettuce ravintolassa. Baariin oli pakkautunut muitakin ’kirkkoon’ menijöitä ja meno oli sen mukaista heti aamusta.

Meno Churchissa oli aivan mieletöntä! Juhlat ovat todella suosittuja ja paikka oli aivan täynnä. Pukeutumistyyli on vapaa, mutta korkokenkiä ei suositella. Mulla oli ballerinat ja illalla jalat sekä kengät olivat ihan kaljan ynnä muun epämääräisen peitossa. Niin, eikä todellakaan kannata laittaa niitä parhaimpia bilevaatteita päälle. Sitä ei koskaan tiedä, saatko päällesi maalia, olutsuihkun tai vaahtoa. Useimmat pukeutuvat naamiaisasuihin. Miehet saavat kanavoida sisäistä naistansa oikein kunnolla. Suurimmalla osasta miehillä oli jonkin sortin kolttu päällä ja meno oli kuin Vappuna Suomessa. Juomat myydään kolmen tölkin pusseissa. Saa myös erikseen, mutta vain tölkkeinä. Me valloitimme tanssilattian heti alusta, emmekä lähteneet ennen kuin musiikki loppui. Musiikki oli loistavaa! Build me up Buttercupista Tina Turnerin The Bestiin ja kaikkea siltä väliltä. Nuo olivat ainoat biisit, jotka mä muistin.. J

Lavalla sai ottaa ryhmäkuvia, leikittiin leikkejä ja jossain vaiheessa siellä esiintyi kaksi strippariakin (jotain miehille ja naisille). Meidän ryhmällä oli niin hyvät bileet menossa, ettei pahemmin kiinnitetty huomiota mitä meidän ympärillä tapahtui.  

Kirkon sulkeuduttua, pysähdys Mäkissä ja matka jatkui jatkobilepaikkaan, Shepherd’s Bushin Walkaboutiin. Lisää tanssimista, ruokailua, järjettömästi humalaisia ausseja. Kotiin lähdin väsyneenä, onnellisena ja kaljassa uitettuna. Paras sunnuntai ikinä!!!


Aamupala












Ihana Steph!