Tarina
tähän asti: Viitisen viikkoa sitten pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja muutin
Lontooseen. Suomeen jäi perhe, ystävät, koira ja hyvä työpaikka. Suomessa
ollessani sisälläni oli vain koko ajan tunne, että minun kuuluisi olla jossain
muualla tekemässä jotain muuta. Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen jo saanut matkustella paljon. Rutiinit tylsistyttävät ja tarvitsen vaihtelua ja
seikkailuja elämääni. Tästä johtuen olen tasaisin väliajoin ottanut irtiottoja
elämästäni ja lähtenyt ulkomaille.
Tänne tullessani minulla ei ollut asuntoa, työpaikkaa eikä kukaan tuttuni asu tällä hetkellä täällä. (Todella hyvä lähtötilanne..) Melkein viikko hostellissa ja löysin kimppakämpän. Talo oli vähän aikaa sitten sisustettu, kämppäkaverit mukavia, halpa vuokra, hyvällä paikalla ja todella ystävällinen vuokraisäntä. Ensimmäinen viikko uudessa asunnossa meni jäässä. Boileri hajosi juuri kun muutin tänne, eli elimme viikon ilman lämpöä ja lämmintä vettä. Hautauduin huppareihin ja kaulahuiviin ja kävin vain alakerran Tescossa hakemassa ruokaa ja suklaata (pääasiassa suklaata). Minnekään kauemmas en kehdannut lähteä, kun olin niin järkyttävän näköinen. Kaupassa kävelin aina huppu päässä (jossain vaiheessa kuivashampookaan ei enää auta) ja Tescon vartija seurasi perässä. En ollut yhtään epäilyttävän näköinen..
Tänne tullessani minulla ei ollut asuntoa, työpaikkaa eikä kukaan tuttuni asu tällä hetkellä täällä. (Todella hyvä lähtötilanne..) Melkein viikko hostellissa ja löysin kimppakämpän. Talo oli vähän aikaa sitten sisustettu, kämppäkaverit mukavia, halpa vuokra, hyvällä paikalla ja todella ystävällinen vuokraisäntä. Ensimmäinen viikko uudessa asunnossa meni jäässä. Boileri hajosi juuri kun muutin tänne, eli elimme viikon ilman lämpöä ja lämmintä vettä. Hautauduin huppareihin ja kaulahuiviin ja kävin vain alakerran Tescossa hakemassa ruokaa ja suklaata (pääasiassa suklaata). Minnekään kauemmas en kehdannut lähteä, kun olin niin järkyttävän näköinen. Kaupassa kävelin aina huppu päässä (jossain vaiheessa kuivashampookaan ei enää auta) ja Tescon vartija seurasi perässä. En ollut yhtään epäilyttävän näköinen..
Seuraava viikko meni shoppaillessa. Ah, kuinka rakastan Lontoota! Maailman parhain shoppailupaikka ikinä! Jouduin käymään Oxford Streetillä kolme kertaa viikon aikana. Sen lisäksi kävin parit muut ostarit ja Stratfordin Westfield ostoskeskuksen läpi. Westfieldissä oli tarkoitus hakea vain yhdet kengät, jotka olivat loppuneet Topshopista, mutta lopulta mukaan lähti kolme paria kenkiä.
Työpaikan haku on jäänyt vähän vähemmälle. Äiti lähetti tänne mun viimeisimmän työtodistuksen. Joka on suomeksi. Pyysin heitä kirjoittamaan sen englanniksi. Tein keikkahommia, joten työtodistuksessa on päivämäärien lisäksi ehkä viisi sanaa. Palkkatoimiston vastaus oli, ettei hän osaa. Oikeesti, viisi sanaa ja sanat ei todellakaan ollleet mitään vaikeita! Nyt mulla on 10+ sivua työtodistuksia, jotka pitäisi kääntää englanniksi. Ei varmaan maksa paljoa..
Olen saanut aikaa hyvin kulutettua shoppailun lisäksi vähän ulkoilemalla, baareissa siis. Hostellilla tapasin mukavan aussitytön, joka oli kiertämässä Eurooppaa pari viikkoa ja nyt muutti Lontooseen. Hän tapasi matkoillaan pari muuta tyyppiä, jotka asuvat Lontoossa ja nyt olemme ulkoilleet pariin otteeseen. Mukavata on ollut. :D
Paljon on ehtinyt jo tapahtua, mutta kertoilen niistä myöhemmin. Tästä tulee muuten aivan liian pitkä teksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!