sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Don’t want to look at your face ’cause it’s making me sick

Viime viikolla yksi kämppiksistäni muutti pois. Meitä asuu täällä kahdeksan tai nyt siis seitsemän tyyppiä. May kertoi, että meidän ah niin ihanaksi luulemani vuokraisäntä onkin ällöttävä pervo petteri. Tyyppi oli lähetellyt Maylle limaisia tekstiviestejä ja selitellyt, että rakkaus on mahtavaa, mutta joskus se voi olla sydäntäsärkevää jne. Tämän lisäksi mies on tullut myöhään illalla koputtelemaan Mayn ovelle. Ystävänpäivänä hän ilmestyi kukkapuskan kanssa klo:23.30. Kun May ei avannut ovea, Mr Creepy Landlord oli laittanut viestiä kuinka kamala ihminen May on.

Niin, mainitsinko, että miehellä on perhe? Hän omistaa myös toisenkin talon ja kämppisten mukaan siellä asuu myös tyttöystävä. Tämä tuntuikin olevan liian hyvää ollakseen totta. Luulisi aikuiselle (business)ihmiselle olevan tärkeämpää, että saa vuokrarahaa kuin se, että täytyy iskeä vuokralaisiaan. Lontoosta löytyy kyllä ihmisiä, jotka voivat maksua vastaan helpottaa seksuaalista turhautumista jos vaimolta ja tyttöystävältä ei saa tarpeeksi.

Mr Creepy Landlord on pariin otteeseen soitellut minullekin. Eräänä lauantai-iltana klo:22.00 jälkeen hän soitti (kuulostaen vähän vihaiselta), että hei missä sä olet? Olen tässä sun oven takana, miksi sä et ole kotona? Minä: Ööh, olen ulkona. Oliko jotain asiaa? Mr Creepy Landlord: Ei, halusin vain tulla moikkaamaan sua. Minä: Aha, okei… May sanoi, että hänelläkin se alkoi noin. Ajattelin, että kestän sen, jos täytyy kerran pari kuussa nähdä sen ällöä naamaa. Ei se mitään, kyllä mä kestän. Mutta ei, en kestä. Hän tuli keskiviikkona hakemaan vuokran ja tunnelma ei olisi voinut olla yhtään tukalampi. Hän oli kyllä ystävällinen niinkuin aina ennenkin, mutta mä pystyin ainoastaan ajattelemaan, että kuinka sen ystävällisen hymyn takana on oikeasti tosi limainen ja ällöttävä tyyppi. Mua oikeasti kuvotti puhua ja katsoa sitä silmiin. Halusin vaan, että se häipyy mun huoneesta. Se jäi vielä korjaamaan mun patteria, (jota se ei saanut korjattua, eli se joutuu tulemaan uudestaan, yök!) joten piti kehittää jotain small talkia sen kanssa.

Nyt etsin uutta asuntoa. Harmittaa niin vietävästi. Olin jo ehtinyt kotiutua tänne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!